Mandatum on yksi Suomen johtavista finanssialan toimijoista, ja markkinaosuudeltaan Suomen suurin henkivakuutusyhtiö*. Yhtiö pystyykin palvelemaan suurta osaa Suomen henkivakuutus- ja sijoitusmarkkinasta. Monet Suomen toimintaympäristön piirteet tukevat Mandatumin tavoittelemaa rahoitus- ja kasvuprofiilia.
* Finanssivalvonta: Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo (internet-julkaisu). Perustuu kokonaismaksutuloon vuonna 2023.
Vuosi 2023 päättyi sijoitusmarkkinoilla vahvoissa tunnelmissa. Sekä osake- että korkosijoitukset olivat vaikeita vuonna 2022, mutta vuodesta 2023 muodostui vahva eri omaisuuslajeissa. Osakemarkkinoiden vuotta leimasivat harvojen mutta sitäkin merkittävimpien yhtiöiden huipputuotot, kun yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt kaksinkertaistivat arvonsa heikon vuoden 2022 jälkeen. S&P 500 -indeksi nousi osinkojen kanssa 26,3 prosenttia ja Stoxx Europe 600 -indeksi 15,8 prosenttia. OMXH-yleisindeksi toipui lopulta suurimmista laskuistaan ja päätyi osinkojen kanssa 0,6 prosentin nousuun vuodelta 2023.
Korkomarkkinoilla vuosi näytti pitkään kahtiajakoiselta, kun syksyyn asti korkeamman luottoriskin sijoitusten vuosi oli hyvä, mutta enemmän korkojen liikkeistä riippuvaiset vakavaraisten yhtiöiden yrityslainat ja valtionlainat laahasivat nollatuotoilla. Marras-joulukuun korkojen lasku kuitenkin käänsi myös niiden tuotot selvästi plussalle. Korkomarkkinoilla tuotot olivat lopulta monissa alaomaisuuslajeissa parhaimpia sitten finanssikriisistä toipumisen. Euroopassa investment grade -yrityslainojen indeksin tuotto oli yli 8 prosenttia ja senior-lainojen 13,5 prosenttia.
Alkaneen vuoden 2024 keskeiset markkinateemat näyttävät noudattavan samoja suuntaviivoja aiempien kahden vuoden tapaan. Inflaatio lähti lopulta laskuun 2023 jopa odotettua nopeammin. Kuluvaan vuoteen lähdetäänkin tilanteesta, jossa inflaation toivotaan ja osin myös odotetaan laskevan vihdoin läntisten keskuspankkien tavoitetasolle kahden prosentin tuntumaan. Inflaation käänne sai joulukuussa 2023 Yhdysvaltain keskuspankin pehmentämään näkemystään tulevasta, edellisen kahden vuoden aikana rajusti kiristyneestä rahapolitiikasta. Nyt näyttääkin siltä, että koronnostosyklin korkohuiput on nähty. Sama tilanne on Euroopassa – EKP:n ohjauskoron ennakoidaan olevan nyt korkohuipussa.
Reaalitaloudessa vuodesta 2023 tuli erityisesti Yhdysvalloissa selvästi odotettua parempi, eikä ylätason talousdata viittaa näkymien pikaiseen heikentymiseen vieläkään. Noussut korkotaso on kuitenkin nostanut riskejä taantumalle myös Yhdysvalloissa, ja globaalin talouden näkökulmasta tällä on merkitystä. Euroalueella yritysten luottamuskyselyissä näkyy pehmenemistä, ja riski taantumaan ajautumisesta on kohonnut.
Vuoteen 2024 lähdettäessä globaalien osakkeiden riskipreemio on matala ja arvostuserot eri osakemarkkinoiden välillä ovat kasvaneet. Korkosijoitukset ovatkin suhteellisesti edelleen houkuttelevia. Markkinoilla loppuvuoden 2023 osakemarkkinoiden nousu luo paineita nykyhinnoittelulle – yritysten tulosten pitää jatkaa hyvää nousuaan, jotta se vastaa markkinoiden nykyistä osakkeiden arvostustasoa. Markkinoilla hinnoitellaan tuntuvia keskuspankkien ohjauskoronlaskuja vuodelle 2024, mihin nojaa paljolti tämänhetkinen positiivinen konsensusodotus siitä, että taantuma vältettäisiin USA:ssa.
Suomen vakuutussektorille on ominaista korkea lakisääteinen vakuutusturva. Vuonna 2022 Suomen vakuutusmarkkinoiden kaikesta vakuutusmaksutulosta 65 prosenttia oli lakisääteisiä eläkevakuutuksia. Henkivakuutuksen bruttovakuutusmaksutulon osuus kokonaismarkkinoista oli 16 prosenttia. Vastaavasti vahinkovakuutuksen osuus koko bruttovakuutusmaksutulosta oli 19 prosenttia (Finanssiala, Vakuutusvuosi 2022).
Suomen väestön ikääntyminen on vaikuttanut maan lakisääteiseen eläkejärjestelmään, jonka tarkoituksena on tarjota taloudellista tukea eläkkeellä oleville kansalaisille. Tämän seurauksena yksilöiden tarve täydentää lakisääteisiä eläkkeitä vapaaehtoisilla eläkesäästöillä on kasvanut.
Henkivakuutus sisältää tuotteita, jotka on suunniteltu tarjoamaan taloudellista turvaa vakuutuksenottajille. Henkivakuutuksen suppea määritelmä sisältää henkilökohtaisten riskien vakuutustuotteet, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, kuoleman, vakavien sairauksien ja työkyvyttömyyden varalta myönnettävät vakuutukset. Henkivakuutus käsittää laajemmin myös täydentävät eläketuotteet sekä säästötuotteet kapitalisaatiosopimusten tai säästövakuutuksen muodossa. Vastaavasti kuin muissa valtioissa tarjottavien vakuutustuotteiden osalta, eläke- ja säästösopimuksen tuotto riippuu vakuutustyypistä, joka voi olla sijoitussidonnainen, indeksisidonnainen tai laskuperustekorollinen sopimus.
Vuoden 2022 lopussa vakuutussäästöjen kokonaismäärä Suomessa oli 56 miljardia euroa. Tuotejakauman perusteella vastuista 38 prosenttia oli säästövakuutuksia, 31 prosenttia kapitalisaatiosopimuksia, 20 prosenttia yksilöllisiä eläkevakuutuksia ja 11 prosenttia ryhmäeläkevakuutuksia. Markkinat ovat kasvaneet keskimäärin 5 prosentin kasvuvauhdilla vuosina 2008–2022 pääasiassa kapitalisaatiosopimusten voimakkaan kasvun ansiosta. Sijoitussidonnaisten tuotteiden osuus on kasvanut 24 prosentista vuonna 2008 81 prosenttiin vuonna 2022, mikä johtuu vakuutuksenottajien ja vakuutusyhtiöiden halusta siirtyä laskuperustekorollisista sijoituksista joustavampiin sijoitusvaihtoehtoihin, joissa sijoitusrahastomieltymyksiä voidaan mukauttaa koko säästökauden ajan. Laskuperustekorollisten tuotteiden keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti vuosina 2008–2022 oli 15 prosenttia. (Finanssiala, Tilasto henkisäästöt).
Varainhoito käsittää erityyppisten rahoitusvarojen hallinnoinnin institutionaalisten ja yksityisten sijoittajien puolesta. Varainhoitoliiketoiminnan tuotot muodostuvat pääasiassa palkkiotuloista, jotka saadaan asiakkaiden rahoitusvarojen hallinnoinnista. Palkkiotuotot ovat riippuvaisia hallinnoitavien varojen määrästä sekä sijoitettujen varojen tuotosta. Palkkiotuotot riippuvat myös omaisuusluokasta ja tarjotun tuotteen monimutkaisuudesta.
Varainhoito voidaan jakaa karkeasti perinteiseen ja vaihtoehtoiseen varainhoitoon. Perinteinen varainhoito käsittää passiiviset ja aktiiviset strategiat, kun taas vaihtoehtoinen varainhoito käsittää sijoitustoiminnan muihin kuin perinteisiin varoihin, joita ei tyypillisesti löydy perinteisistä osake- ja joukkovelkakirjasalkuista, kuten pääomasijoituksiin, kiinteistöihin ja yksityiseen velkaan. Verrattuna perinteiseen varainhoitoon, joka on yleensä kaikkien asiakastyyppien saatavilla, vaihtoehtoisen varainhoidon asiakaskunta keskittyy yleensä varakkaisiin yksityishenkilöihin ja institutionaalisiin sijoittajiin. Koska vaihtoehtoiset varainhoitotuotteet ovat luonteeltaan monimutkaisempia, vaihtoehtoisesta varainhoidosta perittävät palkkiot voivat olla perinteiseen varainhoitoon verrattuna korkeampia.
Suomessa toimivat varainhoitajat voidaan jakaa karkeasti neljään segmenttiin. Ensinnäkin suuret pankit ja vakuutusyhtiöt tarjoavat laajoja rahastosalkkuja ja erilaisia sijoitusstrategioita. Asiakaskuntaan kuuluu tyypillisesti vähittäisasiakkaita, varakkaita yksityishenkilöasiakkaita sekä institutionaalisia asiakkaita. Toiseksi erikoistuneet ja riippumattomat varainhoitajat tarjoavat myös laajoja rahastosalkkuja, mutta niiden tarjonta ei ole yhtä perinteistä kuin suurilla pankeilla ja vakuutusyhtiöillä. Kolmanneksi vaihtoehtoiset varainhoitajat sijoittavat tyypillisesti suljettuihin pääomasijoitusrahastoihin keskittyen varakkaisiin yksityishenkilöasiakkaisiin ja institutionaalisiin sijoittajiin. Neljättä markkinoilla toimivaa segmenttiä voidaan kuvata generalistisiksi sijoitusyhtiöiksi, jotka tarjoavat laajan valikoiman rahastosalkkuja, joissa on useita sijoitusstrategioita ja painopistealueita. Näillä toimijoilla on tyypillisesti laaja asiakaskunta, joka keskittyy varakkaisiin yksityishenkilöasiakkaisiin ja institutionaalisiin sijoittajiin.
Mandatum on sääntelyn alainen kaikissa maissa, joissa se toimii. Mandatum Oyj on suomalainen vakuutusomistusyhteisö, jona toimiminen ei edellytä itsessään toimilupaa. Solvenssi II -direktiivin mukaisesti Mandatum Oyj kuitenkin tulkitaan ylimmäksi emoyhtiöksi, minkä johdosta siihen soveltuu vakuutusyritysryhmiä koskevaa sääntelyä. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Mandatum Life), Mandatum Asset Management Oy ja Mandatum AM AIFM Oy ovat Suomessa Finanssivalvonnan valvomia toimiluvallisia yhtiöitä.
Finanssimarkkinoilla toimivia yrityksiä koskeva sääntely koostuu EU-sääntelystä, kotimaisesta lainsäädännöstä sekä lakia alemman tasoisista ohjeista ja viranomaismääräyksistä, kuten Finanssivalvonnan ohjeista ja määräyksistä sekä ESMA:n, Euroopan pankkiviranomaisen ("EBA") ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ("EIOPA") ohjeista ja suosituksista.